Webcast-tallenne on katsottavissa tästä linkistä.
—
Tahtoisimme kuvailla mekanismeja, joilla ajattelumme, tekomme ja tunteemme vangitsevat meidät ärsykkeiden, reaktioiden ja vastareaktioiden sarjoihin. Esittelemme myös keinoja, joilla näitä kaavamaisia ketjureaktioita voidaan hillitä ja lopulta pysäyttää kokonaan. Kysymyksessä on täyskäännöksen ja persoonallisuuden vaihtamisen prosessi.
Vankeudestamme
Olette ehkä kuulleet kerrottavan ihmisen nelinkertaisesta rakenteesta, jolloin tiedätte, että meillä on fyysisen ruumiin lisäksi eetteriruumis, astraaliruumis ja alkeellinen ajattelukyky, jota ei vielä voi kutsua ruumiiksi. Tietoisuutemme on vielä rajoittunut.
Nelinkertainen persoonallisuudenjärjestelmä ilmentää itseään hengityskentässä, jossa aurinen olento ja persoonallisuus ovat jatkuvasti keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Mikä määrää henkilön luonteen ja hengityskentän laadun? Kysymys on keskeinen.
Jo varhaislapsuudessamme olemme alkaneet kehittää henkilökohtaisia reagointitapoja. Luonteemme on suurelta osin menneisyyden tulos: siihen vaikuttavat mikrokosmoksen aiempien asukkaiden kokemukset ja vanhemmilta saadut perintötekijät.
Tältä perustalta alamme ajatella ja reagoida omaan tapaamme. Reagoimme auriselta olennolta tuleviin vaikutelmiin, jotka muodostavat luovan tulen. Tuli heijastuu meihin, se on luonut meidät kaikki; se suo meille elämän joka ainoa sekunti. Siksi me joko hyödymme tai kärsimme sekä menneisyydestämme että lapsuudessa vallinneista olosuhteista.
Näistä syistä olemme alkaneet kasvattaa keskinäisiä eroja lapsesta lähtien. Meissä on vaihteleva määrä eri luonteenpiirteitä, kuten rohkeutta ja arkuutta, jääräpäisyyttä ja mukautuvaisuutta, kiivautta ja rauhallisuutta, ahneutta ja anteliaisuutta.
Jokainen itsekäs ja toistuva reaktiotapa voimistaa aurisen olennon asemaa koko järjestelmämme valvojana.
Jokainen itsekäs reaktio vahvistaa aurisen olennon ja persoonallisuuden välistä vuorovaikutusta.
Suurin osa meistä reagoi aurisen itsen eli karman tuottamiin olosuhteisiin itsekeskeisesti, minän tarpeiden ja harhakäsitysten vallassa. Siitä syntyy jännitteitä. Usein jännitteitä yritetään lieventää terapioilla ja monilla muilla menetelmillä, esimerkiksi liittymällä uskonnollisiin tai humanitaarisiin yhteisöihin.
Johtuen siitä, että persoonallisuutemme hengittää ja elää omassa hengityskentässään, hengityskentän laadulla on suuri merkitys. Kuten mainitsimme aurisen olennon ja persoonallisuuden välillä vallitsee keskeytyksetön vuorovaikutussuhde, koska aiempien inkarnaatioiden tulokset, kokemukset, jännitteet ja ratkaisemattomat kysymykset ovat kirjautuneet hengityskentän taivaankanteen, lipikaan.
Mahdollisesti tiedätte ennestään, että lipika koostuu magneettisista pisteistä, voimaprinsiipeistä ja säteilyistä. Niistä muodostuu mikrokosmoksen ”taivaankansi”, jonka alla persoonallisuus elää ”mikrokosmisena maana”.
Kertaamme reaktioketjun lyhyesti:
- Aurinen olento valvoo ja hallitsee persoonallisuutta.
- Persoonallisuus reagoi aurisen olennon välittämiin olosuhteisin enimmäkseen itsekeskeisesti,
- minkä seurauksena aurinen olento linnoittautuu entistä lujemmin harhaiseen itsekeskeisyyteensä,
- ja tällä tavalla huonontuneet olosuhteet heijastuvat takaisin persoonallisuuteen.
- Aurinen olento heijastaa itsekeskeisyyttä ja sen harhoja kuitenkin myös ulospäin avaraan maailmaan.
- Dialektinen maailma heijastaa kaikki harhat takaisin mikrokosmokseen.
Tällaisesta oravanpyörästä on vaikea hypätä pois. Muutamme jatkuvasti mikrokosmisen taivaan magneettisia pisteitä; valoja sammuu, toisia syttyy.
“Mitä kylvät, sitä niität” “sitä saa mitä tilaa” ”niin makaa kuin petaa”; monet sananparret kertovat tästä. Toisin ilmaistuna: aurinen olento muovaa persoonallisuuttamme välittämälle meille sisäisiä ja ulkoisia olosuhteita, ja meidän reaktiomme niihin muovaa puolestaan aurista olentoa.
Monet lievitystavat ja terapiat helpottavat oloamme, mutta ne eivät ole lopullinen ratkaisu, ellei mikrokosmoksen perusongelmaan puututa. Perusongelma on itsekkyys.
Pitää muistaa, että itsekkyys ei ilmene pelkästään pahuutena vaan lukuisina hyvinä tarkoitusperinä ja aikomuksina, jotka kuitenkin jäävät täysin vaakatasoisiksi, tavoittamatta todellista henkisyyttä.
Tilanteen vakavuutta ei useinkaan ymmärretä, sitä aliarvioidaan. Ihminen ei vapaudu tästä kierteestä, ellei hän itse katkaise sitä. Aurinen olento on todellinen vastustajamme, joka pitää persoonallisuuttamme vankinaan.
Onko tällaisen kierteen katkaisu todellakin mahdollista? Kyllä, muutenhan emme olisi tästä aiheesta teille kertomassa. Korostamme, että vankeutemme syitä ymmärtääksemme meidän tulee todellakin tajuta aurisen olennon ja persoonallisuuden vuorovaikutuksen mekanismeja. Ja kohtalomme avain on omissa käsissämme! Mutta meidän pitää itse etsiä lopullista totuutta!
Täyskäännös ja persoonallisuuden vaihtaminen
Kerroimme jo, millä tavalla aurinen tuli vangitsee meidät, mutta samalla mainitsimme, että voimme muuttaa tätä tulta. Tässä on vapautumisen avain: persoonallisuus voi vapaasti valita toisin! Se voi valita henkikipinäatomia kuunnellen. Ja myös tämä valinta muuttaa aurista tulta!
Luettelemme ketjureaktioista vapautumisen vaiheet.
- Ymmärrys: tämä maailma ei ole todellinen kotimme.
- Tämä oivallus: herättää vapautuskaipuun.
- Silloin muisto alkuperäisestä olotilasta herää.
- Alamme erottaa henkikipinäatomin äänen,
- joka kannustaa lopettamaan itsekkään toiminnan ja antautumaan sen ohjaukseen.
- Näin omaksutaan uusi elämänasenne.
- Vanha persoonallisuus korvautuu uudella – persoonallisuuden vaihtaminen.
Tätä on täyskäännös. Se on konkreettista ja todellista ympäri kääntymistä, minkä seurauksena meille avautuu aiemmasta poikkeavat näköalat. Tavallisesti silmät katsovat ulospäin. Nyt käännämme katseen sisäänpäin ja kuuntelemme sisäistä ääntä. Noudatamme sisäistä ääntä ja yritämme käyttää sisimmästämme löytämiämme ikuisia aarteita.
Meidän tulee ymmärtää, että kaikki kokelaat kohtaavat paljon haasteita kotimatkallaan, eikä henkikipinän yllykkeiden seuraaminen aina onnistu. Tässä auttaa neutraalisuuden ja aktiivisen ja harkitun ei-tekemisen harjoittaminen.
Neutraalisuus apukeinona
Itsekkyyden neutralisointi onnistuu vain henkikipinäatomin ohjauksessa. Yritämme nyt selittää, mitä neutraalisuus on ja mitä se ei ole. Ensin annamme pari esimerkkiä kohtaamistamme haasteista, jotka voi yrittää ratkaista neutraalisuudella.
Joku ystävistäsi puhuu pahaa toisesta yhteisestä ystävästänne. Olet taipuvainen vahvistamaan ystävyyttänne tukemalla hänen mielipidettään. Yhdyt sen enempää ajattelematta pahan puhumiseen. Tällainen tiedostamaton toiminta perustuu miellyttämishaluun, menettämisen pelkoon ja taipumukseen valita kompromissiratkaisu. Tätä voidaan luulla harmittomaksi, mutta se on todella haitallista ja tuhoisaa henkiselle kasvulle.
Toinen esimerkki: Kävelet kadulla. Joku törmää sinuun ja tallaa varpaillesi. Yleisintä on reagoida primitiivisesti ja harmistuneena itseä puolustaen. Jos pysyisit neutraalina ja tyynenä, ehtisit ottaa huomioon mahdollisuuden, ettei toinen nähnyt sinua tai on ylipäätään kömpelö – ja että teko ei ollut tahallinen.
On lähes loputtoman jumalallisen kärsivällisyyden osoitus, että saamme kohdata samat haasteet yhä uudelleen, kunnes ne on voitettu. Silloin ne lakkaavat olemasta!
Haasteita kohdatessamme emme saisi taistella itsekkyyden voimia vastaan. Se olisi tukahduttamista. Kaikki tukahdutettu purkautuu hallitsemattomalla hetkellä moninkertaistetuin voimin.
Itsekkyyden neutralointi
- ei ole pakotettua ”hyvää” käytöstä
- jää saavuttamatta, jos perustarpeita laiminlyödään (esim. itsensä kurittamisella ja askeesilla)
- jää saavuttamatta kompromisseja tekevältä
- ei ole minää vastaan taistelemista minän keinoin
Päästä irti ja siirry eteenpäin!
Aivan kaikenlaiset menetelmät pohjautuvat itsekkyyteen. Itsekkyyden voi neutraloida yksinomaan aidosta sisäisestä kaipauksesta. Itsekkyyttä ei pidä milloinkaan naamioida eikä peitellä. Itsetuntemus edistää rehellistä itsetutkiskelua.
Näin voidaan vaikuttaa siihen, mitä voimia mikrokosmoksessa kiertää. Kahleita ei vahvisteta, vaan niitä heikennetään, kunnes ne lopulta murtuvat ja putoavat kokonaan pois.
Korostamme, että jumaluuden yhteyteen pyrkijän ei pidä jalostaa itsekästä maista persoonallisuuttaan, koska hän silloin samalla jalostaa vangitsijaansa aurista olentoa. Kumpaakaan ei voi kohottaa dialektiikan rajojen yläpuolelle. Yhtä hyödytöntä on harjoittaa persoonallisuutta jakavia menetelmiä, kuten okkulttisia ja askeettisia käytänteitä, joilla hienomateriaruumiit erotetaan fyysisestä ruumiista. Näillä kaukaisen menneisyyden menetelmillä ei ole toivottua vaikutusta nykyaikana.
Kaikenlainen persoonallisuuden parantelu kahlitsee meidät aiempaa lujemmin auriseen olentoon. Sen sijaan meidän tulisi etsiä ihmisen todellista tehtävää ja pyrkiä toimimaan yhteistyössä alkuperäisen Ihmisen kanssa.
Minän neutralointi käytännössä
Yhteenveto vapautuspolulle lähtemisen ja minän sammuttamisen edellytyksistä:
- Oivallus – kokemussadon pohjalta: tämä maailma ei ole kotimme.
- Pelastuskaipuu, joka kumpuaa alkumuistosta ja henkikipinäatomista.
- Valmius antautua henkikipinäatomin johdatukseen oivalluksen ja pelastuskaipauksen pohjalta.
Kultaisen Ruusuristin oppilaat yrittävät valita, toimia ja reagoida henkikipinäatomin johdatusta noudattaen ja toisiaan tukien. Polun rakenne on kaikille sama, mutta yksityiskohdat vastaavat jokaisen omaa karmaa. Kultaisen Ruusuristin Koulun voimakenttä on jokaisen oppilaan arvokas tuki, ja se on aina saatavilla.
Täyskäännöksen tuloksena on:
- he saavuttavat aidon “kiinnittymättömyyden”
- itsekkäät halut neutraloituvat ja lopulta katoavat
- heihin laskeutuu sisäisen rauha
- mikrokosmoksessa alkuperäisen elämänalueen voimat korvaavat dialektiset voimat
- ajattelukyky entisöityy, mentaaliruumis kasvaa, tietoisuudesta tulee universaali
—
Webinaarimme pohjautuu Matka sisimpään -tutustumispaketin osaan 5, Täyskäännös. Tutustumispaketti sisältää 12 kirjettä, joissa koulumme filosofiaa ja peruskäsitteitä käydään kattavasti läpi. Halutessasi voit tilata ilmaisen tutustumispaketin tästä ja saat kirjeet sähköpostiisi kerran viikossa.
—
Kuva: Joao Jesus, Pexels