Kultainen Ruusuristi, Lectorium Rosicrucianum, on meidän aikamme gnostinen koulu, jonka metodi auttaa etsijää oivaltamaan elämän olennaisia asioita ja saamaan niistä sisäistä tietoa. Näin hän voi löytää vastauksen moniin filosofisiin ja käytännöllisiin kysymyksiinsä.
Jan van Rijckenborgh ja Catharose de Petri, Kultaisen Ruusuristin Kansainvälisen Koulun perustajat, ovat tuoneet kaikkien aikojen universaalin opin nykyihmisen ulottuville. Tänään, olemme 70 maassa toimiva hengenkoulu/mysteerikoulu.
Jan van Rijckenborgh
Jan van Rijckenborgh on Jan Leenen käyttämä kirjailijanimi. Jan Leene oli nykyajan ruusuristiläinen ja hermeettinen gnostikko. Nämä kaksi luonnehdintaa olivat tunnusomaiset hänen koko elämälleen. Hän syntyi vuonna 1896 Alankomaiden Haarlemissa kristilliseen perheeseen. Nuorukaisena hän halusi perehtyä uskonnollisuuteen hyvin laajasti. Ennen kaikkea hän etsi rehellistä uskon sovellustapaa jokapäiväisessä elämässä ja päätyi ottamaan etäisyyttä pinnallisesta kristillisyydestä ja syvällisyyttä vaille jäävästä mentaalisesta teologiasta.
Suuren oikeudenmukaisuudentuntonsa vuoksi hän lämpeni heräämässä olevalle ja hänen nuoruudessaan voimakkaasti profiloituneelle työväenliikkeelle. Tuohon aikaan kuohunta oli voimakasta, ja prof., tri A.H. De Hartog (1869–1938) veti kirkot täyteen ihmisiä, jotka halusivat kuunnella hänen puhuvan realistisesta teologiastaan. De Hartog opetti Jan Leenelle mitä Roomalaiskirjeen 12. luvun 1. jakeen sanat ”uusi elämä tulee lahjoittaa todelliseksi uhriksi” tarkoittavat.
Jan Leene alkoi veljensä Zwier Willem Leenen kanssa – kumpikin oli palavasieluinen etsijä – tiedostaa vähitellen suunnan, mihin heidän tulisi kulkea tyydyttääkseen kaipauksensa ainoaa todellisuutta kohtaan. 24. elokuuta 1924 he laskivat ensimmäisen, vielä vaatimattoman perustuksen todelliselle henkiselle Vapautuksen Kodille uutta aikaa varten: Sancti Spiritus -kodille.
Ensimmäisessä vaiheessa veljekset rakensivat Ruusuristin Mysteerikoulun keskiajan Ruusuristiläismanifestien inspiroimina. Jan Leene vieraili Lontoon British Libraryssa päästäkseen käsiksi alkuperäisteksteihin. ”Ne olivat lojuneet jo parinsadan vuoden ajan kokoelmissa ilman että kukaan olisi vilkaissutkaan niitä!” Vuonna 1937 hän julkaisi Fama Fraternitatis R.C:n, Confessio Fraternitatis R.C:n ja Kristian Ruusuristin alkemiallisten häiden 1495 hollanninkieliset käännökset yhtenä niteenä otsikkonaan Het Geestelik Testament der Orde van het Rozekruis (Ruusuristin Veljestön henkinen testamentti).
Näiden käännösten avulla hän halusi ”tehdä Länsimaisen Mysteerikoulun tavoitteet, olemuksen ja mission” tunnetuksi yleisölle, kuten hän asian ilmaisi ensimmäisen painoksen nimilehdellä. Tavoitteeksi asetettiin yleinen reformaatio ja elämän painopisteen siirtäminen sielun kehitykseen, niin että sielu olisi uudestisynnyttyään sovelias kohtaamaan Jumalan Hengen.
Havainnollistaakseen ruusuristiläisten ihannetta mahdollisimman laaja-alaisesti hän hyödynsi myös ”teutonifilosofi” Jakob Böhmen, kiinalaisen filosofin Lao Zin ja runoilija Johannes Schefflerin, joka tunnettiin nimellä Angelus Silesius (1624–1677), tuotantoa. Viimeksi mainitun muutamat säkeet, joita myös prof. De Hartogilla oli usein tapana siteerata, muodostivat nykyaikaisen, täysin uuden gnostis-transfiguristisen opin perustat.
Jan Leene käytti toista maailmansotaa edeltävissä julkaisuissaan myös nimeä John Twine, mutta myöhemmin hänen kirjailijanimekseen vakiintui Jan van Rijckenborgh, joka symboloi gnostista rikkautta, jota hän sai välittää oppilaille ja kiinnostuneelle yleisölle.
Kaikissa hänen teoksissaan näkyy yhteys maailmankirjallisuuden gnostisiin näkökohtiin mm. hermeettisyydessä, Raamatussa ja varsinkin keskiajan Ruusuristiläismanifesteissa. Hän selitti myös Paracelsuksen, Comeniuksen ja Robert Fluddin oivalluksia ja ajattelua. Vaikka hän torjui kirkkojen historiallisen Kristuksen, hänen perustamansa koulu on aina ollut puhtaasti kristosentrinen, mikä tarkoittaa, että se perustuu täydellisesti universaaliin Kristus-voimaan ja sen kaiken läpäisevään vaikutukseen.
J. van Rijckenborghin elämäntyö käsittää tuhansia puheita, joiden keskeisenä aiheena on gnostinen vapautusoppi. Vuosina 1935 ja 1936 hän julkaisi viikkolehteä Aquarius, jossa hän kaatoi monia pyhinä pidettyjä käsityksiä ja kuvasi tulevia tapahtumia. Viikkolehdessä Het Rozekruis kaikui kasvavan koulun ääni; risti juurrutettiin maailmaan. ”Esoteerisessa kuukausilehdessä” De Hoeksteen (Kulmakivi) Jan Leene valotti perustaa, jolla hengen, sielun ja ruumiin uudistava työ tuli toteuttaa. Jan Leenen kuoltua vuonna 1968 kuukausilehti De Topsteen (Lakikivi) käynnisti sadonkorjuuajan. Sitä julkaistiin vuosina 1968–69.
Monet Jan Leenen tutkielmista ja puheista löytyvät hänen kirjoittamistaan noin 40 kirjasta, jotka on painettu de Rozenkruis Persissä Haarlemissa. Monet niistä on jo käännetty lukuisille kielille.
Ruusuristin Mysteerikoulusta on kehkeytynyt Kultaisen Ruusuristin Kansainvälinen Koulu, joka toimii kaikkialla länsimaissa. Sen 175 toimipistettä sijaitsevat 36 maassa.
Jan Leene katsoi aina oikeutetussa optimismissaan eteenpäin ja totesi vuonna 1968 elämänsä päätösvaiheessa: ”Toivon, että elämäni on pystynyt lisäämään yhden vasaraniskun ikuisuuteen.”
Catharose de Petri
Catharose de Petri (1902–1990) oli siviilinimeltään Hendrijke Stok-Huizer. Hänen varhaisista vuosistaan tiedetään vain vähän, mikä johtuu hänen vaatimattomuudestaan ja vaiteliaisuudestaan. Hän kertoi kuitenkin tiedostaneensa jo hyvin nuorena, että hänen elämäntyönään tulisi olemaan tärkeä henkinen lähetystehtävä.
Hendrijke Huizer solmi vuonna 1929 avioliiton H. J. Stokin kanssa, ja tätä kautta hän sai yhteyden Alankomaiden Ruusuristiläisten Yhteisöön. Miehensä kehotuksesta hän sopi tapaamisen veljesten Leene kanssa. Häneen vaikutti syvällisesti Jan Leenen (henkiseltä nimeltään Jan van Rijckenborgh) vaatimaton ja silti erittäin vahva esiintyminen sekä Z. W. Leenen väkevä ja palava todistusvoimaisuus. Z. W. Leene lausui hänelle: ”Kun pidämme sydäntemme liekit lähellä toisiaan, tulemme roihuaa paljon voimakkaampana, ja siten saamme paljon enemmän aikaan.” Näillä sanoilla hän viittasi erääseen ruusuristiläisriittiin: ”Tulta ei saa sytytetyksi, kun käytettävissä on vain yksi hiili.” Niinpä sitä täydennettiin sanoilla: ”Mutta yksi hiili voi sytyttää toiset hiilet liekkiin.”
Vuonna 1946 perustettiin Lectorium Rosicrucianum, jonka henkisen johtajiston muodosti työpari Jan van Rijckenborgh ja H. Stok-Huizer. H. Stok-Huizer (myöh. henkiseltä nimeltään Catharose de Petri) omisti elämänsä nykyaikaan sovitetun gnostisen vihkimysmenetelmän sekä Hengenkoulun ja sen opetusten kehittämiselle. Eräs hänen keskeisistä tavoitteistaan oli Hengenkoulun puhtauden, korkeatasoisuuden ja sisäisen rakenteen vaaliminen. Hän muistutti oppilaita toistuvasti heidän vastuustaan ja uuden elämänasenteen noudattamisen välttämättömyydestä: ”Elä ja toimi sieluihmisenä, sillä siten saavutat uuden tietoisuuden ja uudesta Elämästä tulee kohdallasi todellisuutta.” Hänen lempeässä läsnäolossaan jokainen päätyi tarkastelemaan sydämensä puhtautta.
Mistä juontuu henkinen nimi Catharose de Petri? Tämän nimen hän sai kunnianosoituksena kataarien veljeskunnan patriarkalta Antonin Gadalilta 1950-luvulla. Catha-Rose: sana katharos ei ole yhden ainoan ihmistyypin nimi, sillä kehitys ihmiseksi, jota voidaan luonnehtia sanoilla pur, parfait, toisin sanoen puhdas, täydellinen, on koko ihmiskunnan ulottuvilla. Nimi ilmentää kataarien veljeskunnan ja ruusuristin veljeskunnan välistä mikrokosmista yhteyttä Kristuksen kulmakiven perustalta. H. Stok-Huizer käytti tätä nimeä omien sanojensa mukaan ”koska haluan laittaa henkilökohtaisen elämäni toisten palveluksessa suorittamani tehtävän alaisuuteen”.
Sen lisäksi, että Catharose de Petri kirjoitti koko joukon omia kirjoja, hän jätti yhteistyössä Jan van Rijckenborghin kanssa jälkipolville seitsenkertaisen Gnosiksen, menneiden aikojen viisaudenkirjoitusten selitykset, joihin lukeutuvat:
- kiinalaisen Gnosiksen universaalin opin, Dao De Jingin, selitys kirjassa Kiinalainen Gnosis;
- intialaisen Gnosiksen, Hiljaisuuden äänen, selitys useissa tutkielmissa;
- Hermes Trismegistoksen hermeettisen Gnosiksen selitys kirjasarjassa Egyptiläinen Alku-Gnosis;
- muinaisten gnostisten käsikirjoitusten kristillisen Gnosiksen, esim. Pistis Sofian, selitys kirjassa Pistis Sofian gnostiset mysteerit;
- Raamatun kristillisten mysteerien selitys mm. kirjoissa Autuaaksijulistusten mysteeri ja Maailman Valo;
- ruusuristiläisten magian ja alkemian, Ruusuristin Veljeskunnan Manifestien ja Tunnustusten sekä Kristian Ruusuristin alkemiallisten häiden selitys;
- nykyaikaisen Gnosiksen tarjoamien mahdollisuuksien selitys kirjassa Uuden ajan apokalypsi.