Johannes Kastaja tiesi sisäisesti, ettei alun muutos itsensä tiedostamisessa riitä. Siksi hän julisti jonkin paljon suuremman ilmestymistä. Johannes Kastaja tiesi sisäisesti, ettei alun muutos itsensä tiedostamisessa riitä. Siksi hän julisti jonkin paljon suuremman ilmestymistä.
Joulu ja henkisyys -sarjan ensimmäisessä osassa Sisäisen alkemian salaisuus käsiteltiin kristillisiä symboleja ja niiden suhdetta kristillisiin juhlapyhiin sekä alkemian vaiheita.
Osassa 2 lähdemme tarkastelemaan yhtäläisyyksiä kristillisten opetusten ja niiden päälähteen, muinaisen Egyptin tradition, välillä. Perusteena on se, että heprealaisten kristinusko pohjautuu egyptiläisiltä omaksuttuihin ainesosiin, jotka eivät rajoitu ulkoisen traditioon, vaan sisältävät pikemminkin sieltä omaksutun sisäisen viisauden periaatteet.
Neljä muutosvaihetta egyptiläisessä ja kristillisessä viisaudessa
Evankeliumien sisäisessä tarinassa esiintyvät neljä keskushenkilöä – Herodes, Johannes Kastaja, Jeesus ja Kristus – ilmentävät erilaisia tietoisuuksia yhden ihmiselämän aikana. Se millaisena inhimillinen tietoisuus ilmenee, vaikuttaa hänen elämäntilaansa.
Näiden neljän vertauskuvan edustajat löytyvät eräästä Egyptin keskeisimmästä paikasta: Abu Simbelin temppelistä. Viimeisessä seinässä eli sisimmässä osassa ovat ihmisen syvällisimmän arkkityypin edustajina neljä vierekkäin istuvaa hahmoa:
- Ptha: pimeyden jumala.
- Ramses: ihmisen uusi, heräilemässä oleva tietoisuus.
- Osirishahmoinen Ramses: inhimillinen tietoisuus, joka on jo liittynyt universaaliin prinsiippiin, vertauskuvalliseen sisäiseen jumaluuteen.
- Horus, haukkajumala: inhimillisessä tietoisuudessa ilmentyvä henki.
Näiden neljän egyptiläisen hahmon ja evankeliumihahmojen keskinäinen vastaavuus osoittaa, että myös Egyptin viisaudessa on kysymys alkemian vaiheista nigredo, albedo, riikinkukon pyrstö ja rubedo. Niistä löytyy tämän lisäksi joulun, pääsiäisen, helluntain ja manisolan merkitys. Tämä kaikki sisältyy prosessiin, joka alkaa tietoisuudensiemenen syntymästä, jatkuu siemenen itämisenä ja kasvuna ja huipentuu hedelmällisyyteen.
Luonto ja universaali viisaus todistavat ihmisen sisäisestä todellisuudesta.
Herodes ja Ptha: heräävä tietoisuus
Mikä meitä määrittää?
Se mitä sanomme minäksemme, on määrittelemätön, koska se ei edusta nimeämme, syntymäpaikkaamme, ammattiamme eikä mieltymyksiämme, toisin sanoen mitään siitä, millä pyrimme kertomaan, keitä olemme. Itse on tietoisuus, joka on ollut olemassa ja ilmentynyt aina, ja se on määrittelemätön. Nykyisessä vaiheessamme muistutamme kovasti Herodesta tai Pthaa, sillä kun inhimillinen tietoisuus kuvittelee että itse, joka on sen keskus, on yhtä kuin sen ajatukset, sille mieluisat asiat, halut, ehdollistamiset ynnä muu, se elää väärästä identiteetistä ja tällaisiin huntuihin kiedottuna.
Identiteettiharhan tuolla puolen on kuitenkin huomattavasti syvällisempi alkuperuste, joka on meille kaikille yhteinen: ydin, tietoisuus Itsestä; siemen joka nukkuu sikeästi tietoisuuden talviunta. Sitä täytyy koskettaa, jotta se aktivoituisi uudelleen.
Sitä kosketettaessa voimme kuulla kutsun, äänen, ja ikään kuin sähkömagneettinen voima sekoittaisi tietoisuutemme kompassin, joka oli siihen asti selkeästi osoittanut pohjoisen ja etelän, ”tykkäykset ja inhokit”. Herodeksessa, luonnon itsen kuninkaassa, herää toinen alkuperuste. Evankeliumissa hän on vastasyntynyt, jonka alkuperästä Herodes yrittää epätoivoisesti päästä selville. Tämä johtuu siitä, että itsen ensireaktio siemenen aktivoitumiseen on pyrkiä saamaan se omaan hallintaan, omaa logiikkaa vastaavaan mieltymysten ja epämieluisten asioiden järjestykseen. Kuten tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin, valonsiemenen aktivoiduttua itsen logiikka ei kuitenkaan enää koskaan toimi entiseen tapaan, ja sillä tavalla ihmisestä tulee pakostakin etsijä.
Tässä kohdin Herodeksen ja Pthaan yhtymäkohdat ovat selvät. Ptha on pimeyden jumala, ei kuitenkaan kielteisesti vaan sellaisen tietoisuudentilan edustajana, jota valo ei pysty valaisemaan suoraan. Valon alkuperuste on aktivoitunut, mutta se on edelleen näkymätön. Aurinko ei koskaan valaise Abu Simbelin temppelin neljättä patsasta, Pthaa, ei edes auringonpimennyksen aikana. Tämä on tarkoituskin, ja kolmea muuta aurinko valaisee.
Johannes Kastaja ja inhimillisen tietoisuuden raja
Ensimmäisessä vaiheessa herännyt tietoisuus kehittyy. Jos tietoisuus kuuntelee ääntä ja lakkaa takertumasta vanhaan itsekeskeiseen logiikkaansa, se lähtee etsintäretkelle, joka tuottaa ensimmäisen muutoksen. Uusi tietoisuus syntyy, joka ei kuitekaan vielä ole henkinen tietoisuus, vaan ”täysin inhimillinen tietoisuus”. Samaan aikaan siemen itää ja siitä tulee tietoisen elämän veturi.
Kristinuskon sisäisessä symboliikassa toinen vaihe liitetään Johannes Kastajan hahmoon. Nimi Johannes viittaa inhimilliseen tietoisuuteen, Kastaja ilmoittaa tulevasta ja puhuu selvin sanoin:
“En minä, vaan hän joka tulee minun jälkeeni.”
Johannes Kastaja tiesi sisäisesti, ettei alun muutos itsensä tiedostamisessa riitä. Siksi hän julisti jonkin paljon suuremman ilmestymistä. Tämä muutos tuo meidät rajalle.
Kristityille tätä rajaa edustaa Jordan, joka virtaa pohjoisesta etelään. Johannes seisoi länsirannalla katse suunnattuna itärannalle, mistä aurinko nousee ja mistä auringonvalo, uusi valo, vertauskuvallisesti saapuu ihmiseen.
Tietoisuuden rajaa on ilmennetty muinaisessa Egyptissä Niilillä, heprealaisten parissa Punaisellamerellä ja keskiajalla, pyhiinvaeltajien kulkiessa Santiago de Compostelaan, Finisterren eli maan tai kaiken lopulla, Atlantin valtamerellä. Kultaryntäys Amerikkaan, johon liittyi Amerikan mantereen ylittäminen ja saapuminen Tyynenmeren rantaan, voidaan myös nähdä modernina ilmauksena tietoisuuden rajasta.
Uusi tietoisuus on edelleen inhimillinen tietoisuus, mutta siemen, universaali alkuperuste, on jo itänyt siinä ja saanut aikaan suuren muutoksen. Nyt sen täytyy saapua rajalleen.
Entä mitä se löytää saavuttaessaan tämän rajan?
Se löytää itsensä.
Viittaus: Lisätietoja Amerikan mantereen ylittämisestä ja Suuren Meren etsinnästä, katso Peabiru- sisäinen polku
—
Lue osa 1: Sisäisen alkemian salaisuus
Lue osa 3: Uusi ihminen
—
Kirjoittaja: Logon-lehden kirjoittava ryhmä Brasiliasta
Kuva: Albert Dezetter, Pixabay