Hengen uudistus
Nag Hammadista löydetty Maria Magdaleenan evankeliumi (Nag Hammadin kätketty viisaus, WSOY, Marian evankeliumi) kertoo ylösnousseen ilmestymisestä kahdelletoista opetuslapselle ja hänen heille antamistaan ohjeista. Näitä allegorioita sisäisesti tutkimalla voi oivaltaa, että ne viittaavat uudistuksen henkeen, joka kiinnittää Kristuksen sisäiset arvot etsijöihin tulevina aikoina.
”Älkää vaatiko noudatettavaksi muuta sääntöä kuin sitä, minkä minä määräsin teille, älkääkä säätäkö lakeja niin kuin lainantaja, etteivät ne saa teitä valtaansa.” Kun Vapahtaja oli sanonut tämän, hän lähti. Oppilaat itkivät epätoivoisesti ja sanoivat: ”Kuinka voimme mennä saarnaamaan valtakunnan evankeliumia tosi ihmisestä muille ihmisille? Kun he eivät säästäneet Vapahtajaa, kuinka he säästäisivät meitäkään?” Silloin Maria nousi ylös, syleili heitä kaikkia ja sanoi veljilleen: ”Älkää itkekö ja olko murheissanne, älkääkä epäilkö. Hänen armonsa on teidän kanssanne ja suojelee teitä. Meidän pitää ylistää hänen suuruuttaan, sillä hän on valmistanut meitä yhteen ja tehnyt meistä ihmisiä.”
Jokainen henkeen suuntautuva ihminen vastaanottaa opetukset ja neuvot häneltä. Hetkillä, jolloin ote ohjeista tuntuu arkielämän askareiden parissa katoavan, ihmisen järkiminä sortuu epäilemään onnistumismahdollisuuksiaan ja pitää Gnosista käsittämättömänä. Järkiminä ei halua itseään pidettävän tyhmänä. Tällainen suhtautuminen on luonnollista ja ymmärrettävää, sillä järki-ihminen on nyt tekemisessä inspiraation kanssa, eikä inspiraatio yleensä muistuta järkiperäisiä asioita. Kristuksen sääntöihin halutaan toisinaan lisätä oman järjen laatimia sääntöjä, koska siten pohja saadaan tuntumaan varmemmalta, mutta se synnyttää pelkkää sekaannusta. Kuinka ihmisjärki voisi todistaa Hengestä? Se on mahdotonta, epäaitoa jäljittelyä.
Uusi sielutietoisuus
Vasta sitten, kun puhdas sieluintuitio kumpuaa sydämestä uskoon perustuvan tiedon virtana, tämä uusi tieto korvaa vanhan ajattelun. Uusi sielutietoisuus, Maria Magdaleena, poistaa pelon ja epäilyksen ja korvaa ne Valolla. Silloin sydän ja pää yhtyvät heti, varauksetta, mullistaen kaiken entisen: nyt eletään, toimitaan ja todistetaan Hengen Sanasta.
”Pietari sanoi Marialle: ’Sisar, me tiedämme, että Vapahtaja rakasti sinua enemmän kuin muita naisia. Kerro meille Vapahtajan sanoja, jotka sinä tiedät, mutta joita me emme ole kuulleet.’ Maria vastasi: ’Mikä on teiltä salassa…, sen aion kertoa teille.’ Hän aloitti puheensa näin: ’Minä näin Herran näyssä ja sanoin hänelle: – Näin sinut tänään näyssä. Hän vastasi minulle: – Siunattu olet sinä, koska et järkyty nähdessäsi minut. Missä on mielesi (tietoisuutesi), siellä on aarteesi. Minä sanoin hänelle: – Herra, näkeekö ihminen näyn sielullaan vai hengellään? Vapahtaja vastasi: – Hän ei näe sielullaan eikä hengellään vaan mielensä (tietoisuutensa) välityksellä. Hänen mielensä (tietoisuutensa) on sielun ja hengen välissä, ja se näkee näyn.”
J. van Rijckenborghin, Kultaisen Ruusuristin Hengenkoulun perustajan ja suurmestarin, mukaan kahdellatoista opetuslapsella ilmennetään tietoisuuden eri aspekteja. Kun Maria Magdaleena kertoo heille näystään, he pahastuvat ja haluavat houkutella sielun luovuttamaan pois syvällisimmät salaisuutensa. Miksi Herra arvosti tuota naista niin paljon, miksi ei heitä, tietoisuuden edustajia? Maria Magdaleena kertoo silloin henkisestä kokemuksestaan, jumalallisen itsen äkillisestä tunnistamisesta mielensä syvyyksissä. Kumpi näki näyn, sielu vai henki? Ei kumpikaan niistä, vastaa Jeesus, vaan uusi tietoisuus, todellinen mieli, joka tunnistaa itsensä hengen ja sielun yhdyssiteeksi.
Maria Magdaleenan näky tarkoittaa siis sielun itsensätunnistamisen mysteeriä, jossa sielu liittyy ylösnousseen ihmisen henkeen entisestä täysin poikkeavalla tavalla, joka ei olisi edes mahdollinen ihmismaailmassa. ”Kaiken tietävä nainen” paljastaa opetuslapselle todellisen valaistuneen sieluntilansa, jossa hän tunnistaa koko jumalallisen kaikkeuden. Tällaista kokemusta ei ole rajattu koskemaan vain harvoja valittuja, vaan on armon lahja jokaiselle sydämelle, joka luovuttaa itsensä Hengen Sanalle ja pysyy lujana siihen saakka, kunnes avioliitto Hengen kanssa on solmittu alkemiallisessa hääjuhlassa.
Jokaiselle on hyväksi kysyä itseltään, ovatko hänen tietoisuutensa juuret yhä maan alla kaaoksessa. Takertuuko se maailmasta saatujen kokemusten okiin? Vai onko se jo kietoutunut suojuslehtiin, joiden sisällä on nuppu, vielä kiinni oleva sielu-universumi? Sydämemme kätkee valtavan ihmeen, henkisen ainesosasen, vahvan alkuperusteen, joka on peräisin jumalallisesta luonnosta. Henkinen tie on tämän alkuperusteen voimien vapauttamista.
Ihminen vapautuu omatahtoisten aivokokeilujensa syntivirrasta ainoastaan rakentamalla sielunsillan, sallimalla ylevien henkisten voimien, ei emootioiden, päästä sydämeensä ja omistautumalla varauksettomasti niiden sisältämälle luomissuunnitelmalle. Sen voimalinjarakenne valaisee sielua, joka voi sitten kietoutua tähän valaisevaan voimalinjarakenteeseen. Näin muodostuu rakennelma, jonka avulla ihminen pysyy pystyssä ja tietämättömyyden tulvan keskellä eikä huku siihen.
Oivallus, ympäri kääntyminen ja itsen antautuminen
Siteeraamme seuraavaksi Maria Magdalenan evankeliumia kohdasta, jossa käsitellään langenneen ihmiskunnan sfäärejä, joiden läpi sielu kiiruhtaa apunaan uusi sielunvaate: ”Himo sanoi: ’En nähnyt sinun laskeutuvan, mutta nyt näen sinut matkalla ylös. Miksi valehtelet, vaikka kuulut minulle?’ Sielu vastasi: ’Minä näin sinut, mutta sinä et nähnyt etkä tunnistanut minua. Olin sinulle vaate etkä tuntenut minua.’ Kun sielu oli sanonut tämän, se riensi pois ja iloitsi suuresti. Sitten se saapui kolmannen voiman luokse. Tätä voimaa kutsuttiin Tietämättömyydeksi. Se kysyi sielulta: ’Minne olet matkalla? Sinut on sidottu pahuuteen. Olet pahan vallassa, älä siis tuomitse!’ Sielu vastasi: ’Miksi tuomitset minut, vaikka minä en ole tuominnut ketään? Minut sidottiin, vaikka en ollut ketään sitonut. Minua ei tunnettu, mutta minä tiesin, että kaikkeus, sekä sen maallinen että taivaallinen osa, hajotetaan.
Kun sielu oli kukistanut kolmannen voiman, se nousi ylemmäksi ja näki neljännen voiman, jolla oli seitsemän muotoa. Ensimmäinen oli pimeys, toinen himo, kolmas tietämättömyys, neljäs kuoleman kiivaus, viides lihallisuuden valakunta, kuudes lihallisuuden typerä viisaus ja seitsemäs raivoisa viisaus. Nämä olivat vihan seitsemän voimaa. Ne kysyivät sielulta: ’Mistä olet tulossa, ihmisen tappaja? Minne olet menossa, voiman kukistaja?’ Sielu vastasi: ’Surmattu on se, joka on pitänyt minua vallassaan. Kukistettu on se, joka on ympäröinyt minua. Himoni on laantunut ja tietämättömyys on kuollut. Maailmasta minut on vapautettu toisen maailman avulla, kuvasta ylhäällä olevan kuvan avulla. Minut on myös vapautettu hetkellisen unohduksen kahleesta. Tästä hetkestä alkaen pääsen lepoon ajan, hetken ja aikakausien vaihtumisesta ja saavutan hiljaisuuden.’ Tämän sanottuaan Maria vaikeni, sillä Vapahtaja ei ollut puhunut hänelle enempää.”
Sielun valovaate on kuin arkki, jossa ihminen voi purjehtia pois myös nykyajan syntivirrasta, vihan ja pahuuden maailman sfääreistä, joita tekstiote kuvaa osuvasti. Oivallus, ympäri kääntyminen ja itsen antautuminen vapauttavat uusia voimia. Luonnon pakottavat vaikutukset vastustavat sielua yrittämällä pitää kiinni ruumiista ja tietoisuudesta, mutta pelkoon ei enää ole aihetta: niiden aikeet eivät enää menesty. Uusi valovaate takaa paluun Valon valtakuntaan, ikuiseen hiljaisuuteen. Sielu elää keskellä tätä maailmaa, mutta sillä on salainen yhteys Toiseen. Tämän kokiessaan Maria Magdaleena, sielu, vaikenee.
Jotkut opetuslapset suhtautuvat epäluuloisesti Marian kertomaan näkyyn. Viimeiseen asti vanhan tietoisuuden aspektit saattavat herättää epäilystä ihmisessä. Evankeliumin loppuosasta käy ilmi, että järki asettaa epäilyksenalaiseksi kaiken, mitä sielu todistaa henkisistä kokemuksista intuitiivisen sielutietoisuutensa välityksellä. Ollaan hankalassa tilanteessa: ”Andreas vastasi ja sanoi veljille: ’Mitä mieltä olette Marian puheista? Minä en ainakaan usko, että Vapahtaja puhui näin. Tämä on todella outoa opetusta.’ Pietari puuttui keskusteluun ja kysyi muilta: ’Puhuiko Vapahtaja todella salaa, meidän tietämättämme, naisen kanssa? Pitäisikö meidän kaikkien muuttaa mieltämme ja kuunnella Mariaa? Pitikö Vapahtaja häntä meitä parempana?’
Silloin Maria itki ja sanoin Pietarille: ’Veljeni Pietari, mitä oikein ajattelet? Luuletko, että keksin tämän itse ja että kerron valheita Vapahtajasta?’ Leevi kääntyi Pietarin puoleen ja sanoi: ’Pietari, sinä olet aina niin kiivas. Nytkin väittelet tämän naisen kanssa, ikään kuin olisit hänen vastustajansa. Jos Vapahtaja piti häntä suuressa arvossa, kuinka sinä voit halveksia häntä? Varmasti vapahtaja tunsi hänet hyvin ja siksi rakasti häntä enemmän kuin meitä. Meidän pitää hävetä, pukea yllemme täydellinen ihminen ja sitten tehdä niin kuin meitä käskettiin: meidän tulee saarnata evankeliumia, eikä meidän pidä vaatia noudatettavaksi muuta sääntöä tai lakia kuin sitä, minkä Vapahtaja ilmoitti meille.’ Tämän sanottuaan Leevi lähti ja alkoi julistaa evankeliumia.”
Kykenemmekö havaitsemaan hennon, puhtaan ja elävän sielumme täällä järkeen suuntautuvassa maailmassa?
Lukemattomat ihmiset ovat saavuttaneet pohjapisteen kulkiessaan maailman halki. He kaipaavat pois, Valoon, uudistuneeseen sieluun. Jumalallinen maailmansielu, Kristus, haluaa löytää kaikupohjan ihmiskunnasta, koska kosmisen sadonkorjuun aika on tullut.
Jokainen voi tarttua pelastavaan ankkuriin sydämessään! Pääsevätkö myös seuraavat sukupolvet uudessa arkissa pakoon nykyajan syntivirtaa (joka on voimakas myös psyykkisellä tasolla)?
Kirjan Confessio Fraternitatis selityksessään J. van Rijckenborgh vastaa rohkaisevasti. Hänen mukaansa varsinkin naisilla on herkkyyttä vastaanottaa sydämeensä uusien kosmisten säteilyjen värähtelyjä seuraavan maailmanlaajuisen mullistuksen aikana. Voimakkaasta vastustuksesta huolimatta he kuljettavat voimakkaasti eteenpäin ja hajottavat pyrkimyksellään älyllisen harhan, niin että ihmiskunta voi uudistaa sydämensä. Ympäri kääntymällä ja sielunsa uudistamalla kumpikin napa, sekä mies että nainen, voi tuoda kaikkien ulottuville uuden jakson erityistavoitteen, todelliseksi Ihmiseksi muuttumisen.
Ympäri kääntymisen voimassa he pystyvät kulkemaan Maria Magdaleenan tien. Maailmansielu, uudistuksen henki, juurruttaa Kristuksen sisäiset arvot yhä voimakkaammin sydämiin tulevina päivinä.
—
Teksti ja kuva: Pentagrammi 5/2011